Puolikuun Tarinat

Petetyt
Heräämisiä

Kiiltävä terä. Viiltävää kipua. Punaiset kädet. Viimeinen näkymä on nopeasti lähestyvä miekan terä.

Herätys ei ollut mukava viidelle metsän siimeksessä makaavalle hahmolle. Muisto oli vanha, mutta selvä – ja lähes ainoa asia, joka näillä viidellä on ollut mielessä viimeiset kymmenen vuotta. Akim, soturi itäisiltä mailta, on ensimmäisenä jalkeilla. Haltiamaagi Tia-oro, Jyrkkärinteen Asselchen ja Derek Viherniitty, vaihtoehtotaktikko, seurasivat nopeasti perässä. Myös Seyna, yksi Elbionin mystikoista, nousi tarkastelemaan joukkion ympäristöä, joka lähinnä koostui loputtomalta tuntuvasta syysmetsiköstä ja sen monipuolisesta aluskasvillisuudesta. Muisti tuoreena mielissä, he ymmärsivät olevansa Erta eteläosissa, Villimailla, Kilpivuorten takana.

Brown treeHetken pohdinnan jälkeen ryhmä päätti lähteä liikkeelle ja yrittää löytää tiensä pois Villimailta ja takaisin sivistyksen pariin. Akimin suunnistustaidon johdolla ryhmä suuntasi pohjoiseen, Kilpivuoria kohti, mutta yö laskeutui ennen kuin he ehtivät ne saavuttaa. Onnekseen he löysivät pienen metsäaukean johon leiriytyä. Aukealla oli myös pieni lampi, joka kuitenkin paljastui vesinymfin kodiksi. Tämä kaunis, mutta outo nymfi oli erittäin kiinnostunut kuulemaan mitä tahansa tarinoita ryhmällä oli kertoa. Ja niin jokainen jäsen vuorollaan kertoi tarinan nymfin pyyntöjen tyynnyttämiseksi.

Levätyn yön jälkeen nymfi oli kuitenkin vastahakoinen päästämään ryhmää lähtemään ja vaati ryhmää jatkamaan tarinankerrontaansa. Yksinäisyys oli nähtävästi ajanut olennon hulluksi, sillä se hyökkäsi viiden ystävyksen kimppuun kun he kieltäytyivät tästä. Villin kärhämän jälkeen vesinymfi ja tämän eläinapurit olivat kuolleita, ja viisi sankaria ruhjeisia, mutta elossa.

Lopulta Akim ja kumppanit saavuttivat Kilpivuorten juuren. Ylitysongelman ratkaisu löytyi nopeasti, kun he huomasivat pimeähaltijoita vartioimassa vuorten rinteessä olevaa selvästi rakennettua suuaukkoa. Akimin ja Derekin suunnitelma vartijoiden ylipuhumiseksi ei toiminut kovin hyvin ja hetken päästä koko ryhmä oli kivisellä suuaukolla kahden kuolleen pimeähaltian kanssa.

Suuntana olo edelleen pohjoinen, mutta nyt matka taittuisi Kilpivuorten ali, läpi syvän pimeän.

View

I'm sorry, but we no longer support this web browser. Please upgrade your browser or install Chrome or Firefox to enjoy the full functionality of this site.